keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Kuinka motivoida itsensä treenaamaan?

fafasfd

Löytääkö joku teistä itsensä joskus (tai oikeastaan aika useinkin) pohdiskelemasta, että lähteäkö sinne salille/lenkille/jumppaan vai ei? Voisin väittää, että lähteminen ja itseään niskasta kiinni ottaminen on usein se haastavin juttu mitä treenaamiseen tulee. Multa kysytään aika usein, että mistä saan motivaatiota liikkumiseen ja miten se pysyy yllä aina vaan. Monilla liikunta on kausittaista, mihin motivoidutaan ehkä kuukaudeksi, mutta sitten innostus taas lopahtaa ja taukoa kertyy puoli vuotta. Kuulostaako tutulta? Sellaista tilannetta on itse vaikea hahmottaa, koska en voisi omalle kohdalle sitä enää kuvitella. Liikkuminen on jo niin tiiviisti iskostunut omaan päivä- ja viikkorytmiin, etten osaisi kuvitella elämää ilman sitä noin pitkiä aikoja. Kaikkien elämäntapaan se ei kuitenkaan kuulu yhtä lailla, joten sen takia motivaatiovinkeillä onkin kova kysyntä. Vaikka omaan elämään liikunta kuuluu kaikesta huolimatta, ei se tarkoita etteikö minullakin jonain päivinä olisi vaikeuksia motivoida itseäni reippailemaan. En usko, että sellaista ihmistä löytyy joka ei olisi koskaan joutunut miettimään "lähteäkö vai eikö". Sen takia ajattelin vähän heittää ilmoille vinkkejä ja ajatuksia tästä aiheesta!

DSC_0675

Jos otsikon kysymykseen pitäisi antaa vastaus, niin lähtökohtaisesti vastaisin että tietysti treenataan! Mutta sitten tuleekin heti se mutta, eli tietenkin on tapauksia ja tilanteita jolloin treenata ei kannata kuten vaikkapa kipeänä - ne ovatkin sitten asia erikseen. Nyt ajattelin kuitenkin enemmänkin tilannetta, jossa ainoa kampoihin laittaja on oman pään sisäinen laiskottelija-sinä, joka huutaa sua jäämään sohvalle benkkujenkkupurkin ja netflixin tykönä (and again, joskus tääkin on erittäin hyvä ja tarpeellinen vaihtoehto!). Jos pohdit lähteäkö treenaamaan vai ei, kannattaa mielummin kääntää kysymys ja kysyä itseltään miksi EN lähtisi? Silloin saattaa huomata hyvin nopeasti, että mitään hyviä syitä ei oikeastaan olekaan.

Jos liikuntasuorituksesi vaatii joka kerta suurta henkistä ponnistelua, on syytä miettiä onko liikuntamuotosi mieluinen. Se onkin ensimmäinen juttu, mihin kannattaa kiinnittää huomio jos motivaatio meinaa lopahtaa alta aikayksikön. Jos et tykkää salipuurtamisesta, vähennä sitä (niin tein minäkin) ja lisää sen sijaan vaikka hikisiä ryhmäliikuntatunteja, jos viihdyt niillä paremmin. Vaikka muut fitnesskissat jaksaisivatkin aina vaan lähteä sinne salille ja tunnustaisivat salirakkauttaan, ei se tarkoita että sinun pitäisi rakastaa samaa. Ihmiset tykkää yksinkertaisesti eri asioista, ja sama pätee myös liikunnan saralla. Toisille juoksu on ihan ykkösjuttu, toisille joukkueen kanssa treenaaminen on kaikista mieluisinta. Tämä kannattaa muistaa tän salibuumin keskellä, missä jokaikinen koitetaan saada hurahtamaan voimaharjoitteluun. Tärkeintä on olla aktiivinen jossain muodossa, niin että liikkumaan lähteminen olisi mukavaa.

DSC_0430

Lähtemistä ei ole hyvä jäädä pohtimaan kahdeksi tunniksi, koska mitä enemmän sulla on aikaa kehitellä syitä jäädä kotiin sitä todennäköisemmin myös jäät. Kun mieleen tulee ensimmäiset joo vai ei-ajatukset, kannattaa jo juosta vaihtamaan treenivaatteet päälle ja päätös on jo melkein tehty. Treenivaatteiden pukeminen päälle onkin myös tehokas keino saada itsensä liikkeelle. Itselle ainakin tulee heti sporttisempi ja parempi olo treenivaatteissa, kun taas yöpöksyissä haahuillessa olokin on kuin nukkuisi vielä puoliksi. Samoin uudet treenivaatteet motivoi ihan kummasti - onhan sitä uutta toppia pakko päästä kokeilemaan kun se vaikuttaa siihen treeniin niin valtavasti (heh)! Sitten vielä yksi juttu mistä itse saan buustia, on musiikki. Vaikkapa tämä, tämä tai tämäsoimaan niin kyllä alkaa ainakin meikäläisen mieli vetää kohti kyykkytelinettä. Testatkaa vaikka!

Loppujen lopuksi kyse ei ole mistään muusta kuin siitä, että vaan päätät ja lähdet. Pylly ylös penkiltä ja tossua toisen eteen, ei siihen vippaskonsteja tarvita. Oma mieli voi kuitenkin joskus osoittautua yllättävänkin suureksi vastukseksi, milloin on hyvä olla takataskussa jotain temppuja ja konsteja. Itsensä motivoiminen pidemmäksi aikaa ja liikunnan istuttaminen omaan elämäntapaan voikin sitten vaatia enemmän ja onkin usein pidempi prosessi. Sekin kuitenkin on mahdollista ihan jokaisen kohdalla, kun vaan muistetaan pitää liikunta itselle mieluisena juttuna! Se on kaikista tärkeintä. Treenin jälkeinen olo on myös ihan huikea, ja ainakin itse olen siihen koukussa. Itse suorituskin tuottaa mielihyvää (joskus aika sairaallakin tavalla, kun lihakset vetää viimeisiään), mutta se kuuluisa feeling after workout - ah.

DSC_0614

Tiivistettynä siis, kuinka saada pylly ylös penkistä:

1. Löydä liikuntatapa, josta tykkäät
2. Älä jää kehittelemään tekosyitä
3. Treenivaatteet päälle
4. Boostaava musiikki soimaan
5. Tsadaa, ja löydätkin itsesi jo treenaamasta!

2 kommenttia:

  1. Tää oli tosi tosi hyödyllinen postaus!! Mä oon aina ollu sellanen, että liikun tosi epäsäännöllisesti, mutta nyt oon koittanut pikkuhiljaa sisällyttää liikuntaa jokapäiväiseen elämään. Tässä mun tekemä postaus aiheesta, niin ehkä aukee tää sekava kommenttiki paremmin: http://inkaintiaani.blogspot.fi/2015/05/minun-suhteeni-liikuntaan.html
    Mut niin sain nyt pari viikkoa treenailtua kotona ja tehtyä lenkkejä monta kertaa viikossa, mut nyt kesäloman alettua ollaan taas siinä samassa lähtöpisteessä ja motivaatio hukassa. Töiden jälkeen ei millään jaksais tehä muuta ku maata sohvalla eikä toi Suomen kesäkään houkuta lenkkipolulle. Mut niikun sä tossa postauksessa sanoit, noi kaikki on vaan ihan turhia tekosyitä, hitto vieköön ei mua estä mikään muu ku mun oma pää. Tää postaus vaan jotenkin kolahti taas tähän kalloon ja sain motivaatiota jatkaa, koska en haluu enää palata siihen samaan vanhaan... Haha en tiiä tosi sekava kommentti, mut täyty vaan purkaa itteensä nyt johonkin :-D Ihanaa kesää sulle!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelinkin, että näin kesän alussa monella voi olla vähän uudelleen järjesteltävää koko arkirytmin kanssa, joten toivoinkin että tää postaus tuli oikeaan saumaan! Ihan mahtavaa kuulla, että tästä oli sulle jotain apua :) nimenomaan toi sun mainitsemasi pikkuhiljaa on avainjuttu liikunnan sisällyttämisessä elämään. Hienoa että oot tajunnu sen!

      Siitä se lähtee, tiedän varsin hyvin ton kesän alussa tulevan fiiliksen kun ei oikeen oo motivaatiota välttämättä lähteä liikkumaan vaan tekis mielummin mieli olla vaan tekemättä mitään ja syödä jäätelöä. Siitä se kuitenkin lähtee, pienin askelin ja itseä kuuntelemalla! Kannattaa tosiaan jumppailla vaikka alkuun itselle mieluisimmilla tavoilla ja sitten tehdä monipuolisemmin. Ihana että kirjottelit, mahtavaa ja motivaatiotäyteistä kesää sullekin Inka!

      Poista