maanantai 23. marraskuuta 2015

Ajatuksia lihansyönnistä

DSC_0238

Olen maatilan tyttö, enkä ole koskaan oikeastaan sen kummemmin kyseenalaistanut omaa tai muiden ihmisten lihansyöntiä. Se on kuulunut aina omaan ruokavaliooni, eikä minulle aiemmin ole tullut tarvetta tai syytä (tai en ole uskaltanut) miettiä asiaa sen enempää. Olen kuitenkin viimeaikoina huomannut erityisesti blogeista, että asia on ollut pinnalla. Monet vegaanit tai kasvissyöjät ovat kertoneet omasta ruokavaliostaan ja monet ovat kertoneet aloittaneensa lihattoman elämän.

Itse olen ajatellut aiemmin, että lihasta luopuminen olisi mulle vaikeaa, koska: a) tykkään siitä niin paljon ja b) mulla ei ole ollut tarpeeksi vahvaa motiivia noudattaa lihatonta/täysin kasviperäistä ruokavaliota. Voin myös myöntää, etten ole osannut kyseenalaistaa lihansyöntiä tarpeeksi, enkä ole ehkä halunnutkaan tietää kaikkia niitä negatiivisia puolia mitä lihantuotantoon liittyy. Nyt kuitenkin kun oon lueskellut asiasta viimeaikoina enemmän, on esiin noussut monia syitä ainakin vähentää omaa liha- ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta.

DSC_1069

Ensimmäinen niistä on oma terveys ja hyvinvointi. Haluan panostaa sataprosenttisesti siihen, että voin hyvin ja että ravitsen kehoani parhaalla mahdollisella tavalla. Liha on toki mainio proteiininlähde samoin kuin vaikka maitotuotteet, mutta esimerkiksi olen todennut, etteivät jälkimmäiset sovi omalle vatsalleni ja olo on ilman maitoa parempi. Proteiinia on mahdollista saada tarpeeksi myös kasviperäisistä tuotteista, kun ruokavalion koostaa fiksusti ja tarpeeksi riittoisasti. Jokaisen kroppa toimii kuitenkin eri tavalla, joten sitä kannattaa kuunnella tarkkaavaisesti. Kaikille kasvisruokaan siirtyminen ei välttämättä sovi, ja olo voikin olla parempi sekaruokavaliolla.

Toinen on ympäristöasiat ja tarve kantaa oma kortensa kekoon jollain tavalla. Totuus vaan on se, että lihansyöntiä vähentämällä vähennetään myös ympäristöön vapautuvia päästöjä ja hidastetaan luonnonvarojen hupenemista. Tavallaan on tullut sellainen fiilis, että jos niin pienellä kuin oman ruokavalion fiksaamisella voi vaikuttaa jotenkin omalta osaltaan, olen valmis sen tekemään. Siitähän on loppujen lopuksi kysymys koko ympäristöongelman ratkeamisessa - jokainen tekee jotakin.

DSC_0405

Kolmanneksi, eettiset kysymykset. Itse ajattelen niin, että eläimiä ei tulisi kohdella missään vaiheessa kaltoin, ja uskonkin että suurin osa eläintenomistajista (liha- ja lypsykarja, sikatilat, kanalat yms) ei tahallisesti halua aiheuttaa eläimilleen kärsimystä. Kun meillä oli kotona lehmiä kymmenen vuotta sitten, muistin pienenä tyttönä lehmien nimet ulkoa ja olin ahkerasti eläintenhoidossa mukana. Lehmät oli jokainen oma yksilönsä. Toki on varmasti tiloja, missä asiat eivät ole ollenkaan niin hyvin kuin pitäisi, sekä nyt esille nousseet teurastamotapaukset joiden materiaali oli raastavaa katsottavaa.

Samaan aikaan koitan kuitenkin katsoa asiaa monesta eri näkökulmasta, ja suhtautua eläintuotantoa vastustaviin argumentteihin tietyllä kriittisyydellä. Aikomuksenani ei ole rynnätä päätä pahkaa vegaaniksi, vaan kokeilla kasvispainotteisempaa syömistä hitaasti, asteittain. Olen kokeilunhaluinen tyyppi ja mun mielestä ei menetä mitään - päinvastoin - voi saada paljon tilalle, jos uskaltaa kokeilla jotain uutta. Tärkeintä on, että haluaa itse, eikä tee muutosta jonkun toisen ihmisen takia tai pakotettuna. Tärkeetä on myös kokea asia niin, ettei joudu vasten tahtoaan luopumaan jostakin.

ADSC_0365

Mitä sitten aion tehdä?

Oon päättänyt, että en osta itse kaupasta lihaa. Kalan sekä kananmunat aion pitää ruokavaliossani. Koulussa valitsen kasvisruoan, minkä valitsen usein muutenkin sen takia että se on maukkaampaa. Kasvisruoka on ihan superhyvää! Maitotuotteita en ole käyttänyt hetkeen muutenkaan raejuustoa lukuunottamatta. Olen kuitenkin valmis joustamaan esimerkiksi kotona tai muualla ruokaillessa. En halua olla täysin ehdoton, vaan tutkailla omia tuntemuksia ihan rauhassa. En koe ehkä itseäni vielä valmiiksi ryhtymään täysipäiväiseksi vegaaniksi. Hiljaa hyvä tulee, luulen!

Koen, että hirvenmetsästys on välttämätöntä ja sen takia metsästyksestä saatu riista voidaan hyödyntää ruoaksi mielummin, kuin heittää pois - se tuntuisi isommalta vääryydeltä eläimelle. Samoin suhtaudun myös esimerkiksi kotonamme olleisiin lampaisiin. Ne ovat rakkaudella kasvatettu ja hoidettu kuin mikä tahansa lemmikki, ne ovat saaneet elää vapaasti isolla laitumella ja syödä niin paljon kuin haluavat. Koen, että parempaa ja eettisempää lihaa en ihan heti löydä syötäväksi.

DSC_0136

Voin sydämestäni sanoa, että oon innoissani tästä "projektista" vähentää lihaa ja lisätä kasvisruokaa. Oon kuunnellut itseäni koko ajan, kysynyt itseltäni mitä haluan ja mitä oon valmis tekemään. Koittanut unohtaa, miten muut suhtautuu mun valintoihin, koska se on yhdentekevää. Jos joku tuntuu itselle näin oikealta ja luonnolliselta, uskon ettei se voi olla millään tavalla väärin.

<3: Elina

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Mitä vatsalle kuuluu nyt?

DSC_0398

Ne, jotka ovat mun blogia pidempään lukeneet, muistavat varmasti että oon kirjoitellut useampaan kertaan vaikeasta vatsastani. Vatsaongelmani alkoivat melkeinpä tasan ja tismalleen kolmisen vuotta sitten, kun elinympäristö muuttui radikaalisti kertaheitolla. Muutin omille ja aloin syömään eri tavalla, treenaamaan eri tavalla ja enemmän ja samalla taustalla vaikuttamassa lymyili se itse pirulainen - stressi.

Ensin kokeilin paleo-ruokavaliota, josta myös postailin tänne. Tällöin vatsakivut eivät vielä olleet pahimpia, halusin vain mielenkiinnosta kokeilla kyseistä ruokavaliota ja ehkä taustalla oli myös halu kiristellä kroppaa. Tälläkin ruokavaliolla tein kuitenkin vain hallaa suolistolleni ja ruoansulatukselleni. Söin liian vähän, erityisesti liian vähän hiilihydraatteja, ja karsimalla ruoka-aineita pois herkistin vatsaani niille.

kkk

Paleon jälkeen tilanne paheni, ja muistin mahan olleen tosi kipeä aina kouluruokailun ja kotona syömisen jälkeen. Oikeastaan jokainen suupala tuntui johtavan siihen, että vatsaan sattui ja se oli turvonnut. Ravasin verikokeissa ja ravitsemusterapeutilla, mulla todettiin laktoosi-intoleranssi joka oli ilmestynyt jostain tyhjästä (tai sitten ollut jo pidemmän aikaa, who knows) ja ärtyneen suolen oireyhtymä. Silloin en osannut yhdistää sitä oikein mihinkään, ajattelin vain että nyt oli huonoa tuuria matkassa.

Totuin elämään laktoosittomana ja gluteenittomana. Olo oli parempi, mutta vatsakivut eivät olleet kokonaan poissa. Joskus viime keväänä ja kesänä tuli pahempia hetkiä, kun iski järkyttävät vatsakivut eikä tiennyt miten päin olisi ollut. Siinä vaiheessa yhdistin kaikki vatsakivut aina suoraan johonkin ruokaan, en psyykkisiin tekijöihin. Viime kevät oli aikaa, jolloin stressasin paljon ruoasta ja treenaamisesta ja varmasti stressiherkkänä ihmisenä vähän joka asiasta. Ja siinä se oli, suoraan nenäni edessä, vatsakipujeni olennaisin aiheuttaja stressi.

DSC_0778

Tuli syksy ja mun elämään syttyi taas valot takaisin. Tuli rentous, jonka kautta uskalsin vähentää treenimääriä melkein puoleen entisestä ja ruokaa taas lisätä sen 50% entiseen verrattuna. Keskityin henkiseen hyvinvointiin, en fyysisesti hyvältä näyttämiseen Luulin joskus tietäväni, kuinka paljon riisiä on normaalikokoinen annos, mutta kun oikeasti näin paljon on tarpeeksi, meinasin lentää selälleni. Minä, joka olen aina luullut syöväni tosi paljon.

Tässä samassa oma vatsani koki ihmeparantumisen. Ruoka-aineet omassa ruokavaliossa ei muuttuneet juuri ollenkaan, vaan ainoa mikä siinä muuttui oli määrä ja nimenomaan hiilihydraattien määrä. Minä olen ainakin yksi elävä todiste siitä, kuinka helposti kulttuuri ja media voi vaikuttaa siihen miten johonkin suhtautuu. Hiilareista oli tullut minulle todellinen mörkö ja pahis, enkä syönyt niitä missään nimessä tarpeeksi. Kun uskalsin taas lisätä niitä rohkeasti, kaikki seuraukset olivat pelkästään positiivisia.

DSC_0033

Ruoansulatus parani kertaheitolla ja paha vatsan turvotus hävisi. Vatsakivut katosivat lähes kokonaan. Oon pystynyt syömään gluteenia jo suuriakin määriä ilman kipuja. Kahviin voi lorauttaa laktoosillista kevytmaitoa. Ennen pannassa ollut lempparihedelmäni, omena, on taas takaisin jääkaapissa. Nyt Pietarin matkalla viime viikolla vatsa oli kipeä ainoastaan kerran, ihan viimeisenä iltana juuri ennen junamatkaa, kun syötiin liikaa venäläismiesten tarjoamia juustokakkuja. En voi sanoin kuvailla, miten vapauttavaa on elää normaalin vatsan kanssa.

Kaiken tämän elämänlaadun paranemisen takana oli se, että lopetin stressaamisen. Jep, helpommin sanottu kuin tehty - tiedän sen paremmin kuin kukaan uskookaan. Minulle on aina, niin kauan kuin muistan toitotettu että "älä stressaa", ja olen lähinnä vaan ärsyyntynyt siitä. Ihan kuin siihen voisi vain sormia napauttamalla vaikuttaa. Ei voikaan - sen eteen on tehtävä töitä. Käydä mahdollisesti läpi vaikeita asioita. Uskallettava höllätä ja alkaa ajatella itsekkäämmin. Ryhtyä itserakkaaksi. Mutta voin sanoa, että se on todellakin kaiken työn arvoista.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Täältä tullaan, Pietari!

1
Kuvat weheartit

Meikäläinen pääsee ottamaan pienen irtioton arjesta, kun lähden kaverini kanssa maanantaina rajan toiselle puolen, lähimpään miljoonakaupunkiimme Pietariin. Sain synttärilahjaksi kummisedältäni vuosiviisumin, mikä oli mielestäni ihan huippujuttu. Kävin ensimmäistä kertaa Venäjällä tänä keväänä, kun kävimme Viipurissa isommalla porukalla. Viipuri itsessään oli aika pieni, mutta ihan sydämellisen oloinen paikka. Pietarilta odotan kyllä paljon enemmän, ja onhan se selkeästi isomman skaalan mesta. En oikein tiedä mitä odottaa, koska Venäjän kulttuuri on kuitenkin suht kaukana Euroopan kulttuurista. Ihan jännää kuitenkin, innoissani oon lähdössä kohti tuntematonta!

Parhaillaan selailen nettiä ja koitan etsiä matkavinkkejä Pietariin - mitä nähtävyyksiä, parhaat raflat, muita must-see-paikkoja?. Ruplan kurssi on ainakin todella edullinen nyt, eli esimerkiksi ruoka ja juoma eivät maksa paljon mitään tällä hetkellä. Ravintoloissa nautiskelua ja kahvittelua on ainakin siis luvassa! Vaatteista yms. perusputiikkien liikkeistä olen saanut sellaisen kuvan, että niiden hinnat on Pietarissa taas aika korkeita. Sen takia usein venäläisiä onkin paljon Suomessa shoppailemassa. Mulla nyt ei onneksi isoa hinkua shoppailemaan ole, etenkään vaatteita - mielummin käyn vaikka teekaupoissa ja ostan jotain ihania tuliaisia kotiin vietäväksi.

2
Kuvat weheartit

Pietarissa viihdymme kolme päivää ja torstaina taas paluu arkeen. Tänään oon ahertanut koko päivän kolmen päivän kouluhommien kanssa, ja sain kun sainkin kaikki pois alta! Ei tarvitse niistä sitten ottaa minkäänlaista stressiä lomalla, silloin vaan lomaillaan ja unohdetaan koulu hetkeksi. Leivottiin tänään äitin kanssa myös eka satsi pipareita!! Ihana joulun tuoksu levis koko taloon ja halusin jotain jouluisia laulujakin soimaan. Sitten vedin Liftedin valmennuksen keskikroppatreenin mikä oli aika tiukka, ja kävin vielä spurttailemassa ulkona parikymmentä minuuttia pienessä tihkusateessa ja pimeydessä. Not bad, kun asennoituu! Syötiin äsken etukäteen isänpäivän illallinen ja juotiin lasit valkkaria (palkkariksi, heh!). Kohta saunaan ja sitten glögiä ja piparia homejuustolla, ihan mun lempparicombo!! Suosittelen kokeilemaan.

UlwtyCExhlbiYSyD5Ylv9-eKid9JEHuBPjo-SbZN9Q4

Täällä siis nautitaan lauantai-illasta ja fiilistellään ensi viikon reissua, toivotaan että poutapäiviäkin sattuis Pietariin. Jos sataa, niin sit on ainakin hyvä syy istuskella Saran kanssa jossain ihanassa kahvilassa koko päivä juomassa teetä, mutustaessa jotain hyvää leivosta ja katsellessa kadulla kipittäviä ihmisiä. Oikein uppoutua Pietarilaiseen tunnelmaan. Parasta!

Jos sieltä löytyy Pietarissa vierailleita, heittäkäähän hyviä reissuvinkkejä ilmoille!

♥: Elina

tiistai 3. marraskuuta 2015

Alkufiiliksiä Lifted FIT-valmennuksesta

Yhteistyössä Lifted

12032213_1053691438005097_1150120928597277006_n AIC91omSIf7D4znK-T8xF4SxpPcw-q5R_72Zo8Wl4N0

Sain mahdollisuuden lähteä mukaan Liftedin FIT-valmennukseen, jonka takana on kolme energistä ja positiivista kaveria: Jukka, Antti ja Taneli. Kolmikon perustama Lifted tarjoaa kokonaisvaltaisia valmennuksia niin yksilöille kuin yritysporukoillekin. Haluan lähteä mukaan sellaisiin juttuihin, jotka koen omaksi alakseni ja siksipä en miettinyt kahta kertaa, lähdenkö mukaan valmennukseen. Hyvinvoinnista voi aina oppia lisää ja sille antaa lisää aikaa omasta arjesta.

Alkusyksyn olen etsinyt sitä omaa liikuntamuotoa kun peruspuntti on alkanut kyllästyttää. Kehonpainolla tehtävä treeni on ihan selkeästi syrjäyttämässä salitreeniä, ja onkin hienoa että ihmiset käyttää kroppaansa monipuolisemmin. Valmennus keskittyy liikuntaosiossa kehonpainolla tehtäviin liikkeisiin, ja on saanut kyllä huomata että ne tarjoavat yllättävän suuren vastuksen ja haastavat kroppaa ihan eri tavalla. Vielä on paljon opittavaa, mutta innokkaasti on tehty liskopunnerruksia ja mittarimatoja.

Tztg1z_BVf2otLhmqqt_yQGW5uRrMwEWe93mq1O4t0c VTfC_JrJ0mqGU-GdtbIE0yZpZVCTKZqDuvOGtjV5mYE

En ole koskaan aiemmin mihinkään valmennukseen osallistunut, vaan aina olen suunnitellut itse omat treeniohjelmani ja ruokavalioni. Sitä kautta on tietysti oppinut paljon itsestään ja pystynyt muotoilemaan juuri itselle sopivan tavan huolehtia hyvinvoinnista, mutta samalla kuitenkin sitä juuttuu ehkä liiaksi samoihin kaavoihin. Tää valmennus on ollut todella positiivinen yllätys, ja voin myöntää että en odottanut tältä näin paljoa! Eniten oon iloinnut sen aidosta kokonaisvaltaisuudesta. Valmennuksessa ei tiputeta yhtäkään tärkeää osa-aluetta pois messistä, vaan säännöllisesti keskitytään treeniin, ruokavalioon, kehonhuoltoon, henkiseen kehitykseen, uneen ja motivaatioon.

Valmennus on auttanut mua hölläämään treenien kanssa ja huomaamaan sen, että vähempikin riittää. Samalla tulee panostettua siihen henkiseen hyvinvointiin ja omiin ajatuksiin ihan huomaamatta enemmän, koska ne huomioidaan jokapäiväisissä jutuissa. Treeniyhteisön tsemppi ja tuki on ihan mahtavaa, ja muiden herkullisten ruokakuvien selailu fb-feediltä antaa itsellekin inspiraatiota keittiön puolelle.

8tGcfif8uae1lPMWTWXUDI2fzhkMB6r7Aow0BtpN5s8 12106827_1051034818270759_8884831616033703527_n

Oman haasteensa valmennuksen noudattamiselle on asettanut omat potkunyrkkeilytreenit ja kiire koulussa, mutta nyt aion taas kiriä muut aikataulussa kiinni! Aina voi onneksi soveltaa, ja on ihana huomata kuinka tässä valmennuksessa painotetaan ohjeistuksen ohella sitä, kuinka tärkeää on loppujen lopuksi löytää se itselle sopiva tapa noudattaa niitä. Valmentajat vaikuttaa ihan huipputyypeiltä ja huokuu positiivisuutta ja elämisen energiaa. Pääsin piipahtamaan myös I love me-messuilla Liftedin standilla ja moikkaamaan Tanelia ihan kasvotusten. Toivottavasti vielä muitakin jossain vaiheessa!

Onko Lifted teille ennestään tuttu? Liftedillä on käynnissä nyt ilmainen viikkovalmennus, joka keskittyy täydellisten aamurutiinien muodostamiseen. Jokaiselle päivälle on suunniteltuna jokin päivän käyntiin boostaava kiva juttu. Itse en ole vielä tätä valmennusta testannut, mutta aion kyllä oman valmennuksen jälkeen! Viikkovalmennukseen pääset tästä.

Energistä marraskuuta, nautitaan ja reippaillaan!