keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Mitä vatsalle kuuluu nyt?

DSC_0398

Ne, jotka ovat mun blogia pidempään lukeneet, muistavat varmasti että oon kirjoitellut useampaan kertaan vaikeasta vatsastani. Vatsaongelmani alkoivat melkeinpä tasan ja tismalleen kolmisen vuotta sitten, kun elinympäristö muuttui radikaalisti kertaheitolla. Muutin omille ja aloin syömään eri tavalla, treenaamaan eri tavalla ja enemmän ja samalla taustalla vaikuttamassa lymyili se itse pirulainen - stressi.

Ensin kokeilin paleo-ruokavaliota, josta myös postailin tänne. Tällöin vatsakivut eivät vielä olleet pahimpia, halusin vain mielenkiinnosta kokeilla kyseistä ruokavaliota ja ehkä taustalla oli myös halu kiristellä kroppaa. Tälläkin ruokavaliolla tein kuitenkin vain hallaa suolistolleni ja ruoansulatukselleni. Söin liian vähän, erityisesti liian vähän hiilihydraatteja, ja karsimalla ruoka-aineita pois herkistin vatsaani niille.

kkk

Paleon jälkeen tilanne paheni, ja muistin mahan olleen tosi kipeä aina kouluruokailun ja kotona syömisen jälkeen. Oikeastaan jokainen suupala tuntui johtavan siihen, että vatsaan sattui ja se oli turvonnut. Ravasin verikokeissa ja ravitsemusterapeutilla, mulla todettiin laktoosi-intoleranssi joka oli ilmestynyt jostain tyhjästä (tai sitten ollut jo pidemmän aikaa, who knows) ja ärtyneen suolen oireyhtymä. Silloin en osannut yhdistää sitä oikein mihinkään, ajattelin vain että nyt oli huonoa tuuria matkassa.

Totuin elämään laktoosittomana ja gluteenittomana. Olo oli parempi, mutta vatsakivut eivät olleet kokonaan poissa. Joskus viime keväänä ja kesänä tuli pahempia hetkiä, kun iski järkyttävät vatsakivut eikä tiennyt miten päin olisi ollut. Siinä vaiheessa yhdistin kaikki vatsakivut aina suoraan johonkin ruokaan, en psyykkisiin tekijöihin. Viime kevät oli aikaa, jolloin stressasin paljon ruoasta ja treenaamisesta ja varmasti stressiherkkänä ihmisenä vähän joka asiasta. Ja siinä se oli, suoraan nenäni edessä, vatsakipujeni olennaisin aiheuttaja stressi.

DSC_0778

Tuli syksy ja mun elämään syttyi taas valot takaisin. Tuli rentous, jonka kautta uskalsin vähentää treenimääriä melkein puoleen entisestä ja ruokaa taas lisätä sen 50% entiseen verrattuna. Keskityin henkiseen hyvinvointiin, en fyysisesti hyvältä näyttämiseen Luulin joskus tietäväni, kuinka paljon riisiä on normaalikokoinen annos, mutta kun oikeasti näin paljon on tarpeeksi, meinasin lentää selälleni. Minä, joka olen aina luullut syöväni tosi paljon.

Tässä samassa oma vatsani koki ihmeparantumisen. Ruoka-aineet omassa ruokavaliossa ei muuttuneet juuri ollenkaan, vaan ainoa mikä siinä muuttui oli määrä ja nimenomaan hiilihydraattien määrä. Minä olen ainakin yksi elävä todiste siitä, kuinka helposti kulttuuri ja media voi vaikuttaa siihen miten johonkin suhtautuu. Hiilareista oli tullut minulle todellinen mörkö ja pahis, enkä syönyt niitä missään nimessä tarpeeksi. Kun uskalsin taas lisätä niitä rohkeasti, kaikki seuraukset olivat pelkästään positiivisia.

DSC_0033

Ruoansulatus parani kertaheitolla ja paha vatsan turvotus hävisi. Vatsakivut katosivat lähes kokonaan. Oon pystynyt syömään gluteenia jo suuriakin määriä ilman kipuja. Kahviin voi lorauttaa laktoosillista kevytmaitoa. Ennen pannassa ollut lempparihedelmäni, omena, on taas takaisin jääkaapissa. Nyt Pietarin matkalla viime viikolla vatsa oli kipeä ainoastaan kerran, ihan viimeisenä iltana juuri ennen junamatkaa, kun syötiin liikaa venäläismiesten tarjoamia juustokakkuja. En voi sanoin kuvailla, miten vapauttavaa on elää normaalin vatsan kanssa.

Kaiken tämän elämänlaadun paranemisen takana oli se, että lopetin stressaamisen. Jep, helpommin sanottu kuin tehty - tiedän sen paremmin kuin kukaan uskookaan. Minulle on aina, niin kauan kuin muistan toitotettu että "älä stressaa", ja olen lähinnä vaan ärsyyntynyt siitä. Ihan kuin siihen voisi vain sormia napauttamalla vaikuttaa. Ei voikaan - sen eteen on tehtävä töitä. Käydä mahdollisesti läpi vaikeita asioita. Uskallettava höllätä ja alkaa ajatella itsekkäämmin. Ryhtyä itserakkaaksi. Mutta voin sanoa, että se on todellakin kaiken työn arvoista.

10 kommenttia:

  1. I feel you!!!! Mulla ollu IHAN samanlaista!!! Stressi on vaikuttanu mun mahaan ihan hirveesti. Ja oon huomannu, että aina kun rupean stressaamaan syömisistä tms. liikunnasta mahani tulee kipeeks. Nyt kun olen syönyt hyvin ja tarpeeksi ja herkutellutkin, niin mahakivut on ollut poissa.. :'D Ja syömiset ei oo ollu ees aina terveellisemmästä päästä , koska olen vaihdossa Englannissa tällä hetkellä.. Joten suklaata, porkkanakakkua ja täytettyä patonkia on muutaman kerran tullut syötyä.. :D Mutta " onneksi" tää vaihto kestää vaan neljä kuukautta niin ehkä tässä ei suurempaa vahinkoa satu. ;) Toki pääosin on ruokavalio kunnossa täälläkin. :) Mut pääasia että maha ei oo ollu yhtään kipee!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis ihan sama juttu täällä!! Heti huomas esimerkiks ylppäreiden aikaan, että oli maha kipee ja herkästi ajattelikin sitä enemmän. Samoin jos alan hirveesti pelkäämään sitä vatsakipua jo ennalta, aistin helpommin pienemmätkin kivunmerkit ja sit tuntuu että pahenee vaan :D ihanaa että sielläkin on löytynyt ongelmaan syy, niin sitä osaa tietoisesti välttää! :)

      Poista
  2. Ihana kuulla, että voit paremmin :-* Itsekin olen kärsinyt kovista kivuista ja muista vaivoista ja ravannut ties missä röngteneissä ja ultrissa ja verikokeissa ymsyms muttei mitään löytynyt, ainut selitys on stressi ja psykosomatiikka (tosin lääkärit ei siitä puhu, tunkevat vaan kokeisiin oireiden perusteella katsomatta potilaan elämää kokonaisuudessaan). Ja niin se on: pieni itsekkyys on tärkeää, itseään täytyy rakastaa ja hemmotella. :')
    Ihanaa lähestyvää viikon jatkoa sulle :-)

    Ja btw, mua jäi kiinnostamaan tämä: "Luulin joskus tietäväni, kuinka paljon riisiä on normaalikokoinen annos, mutta kun oikeasti näin paljon on tarpeeksi, meinasin lentää selälleni."
    Mikä on se normaalikokoinen annos? :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakin on aika ihanaa kaikki nyt tällä hetkellä, vointi kokonaisvaltaisesti on ihan mahtava! Harmi että sunkin on tarvinnut käydä näitä läpi, tiedän turhauttavuuden. Ja just tämä, että lääkärit tuntuu sivuuttavan asian vaikka tuntuis että tajuaisivat nekin, mistä on kyse. Näin se on, nyt oon tajunnut kunnolla mitä tarkoittaa terve itsekkyys :-) kiitos samoin, sinne ihanaa viikonloppua!

      Normaali on kaikille tosiaan erilailla määritelty sana, mutta olisin tohon voinut vielä tarkentaa että hämmennyin, kun näin miten paljon oikeasti voi syödä riisiäkin ja että se on vielä "normaali määrä" eikä liikaa. Vaikea demonstroida tuota määrää, mutta söin ennen ehkä pienen kauhallisen verran riisiä kun nyt uskallan mättää sitä kolme pientä kauhallista.

      Poista
  3. ihana postaus! sai ainakin mut miettimään omaa stressaamista ja nykyisiä tyhjästä ilmestyneitä uniongelmia, oiskohan niilläkin joku yhteys.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos ilahdutti :-) hei uniongelmat yhdistyy myös ihan suoraan stressiin, ainakin mulla! Ylppäreiden aikaan nukuin TODELLA huonosti, stressi siirtyi uniin ja kaikki kirjoitusten asiat myöskin. Huomaan itse vaikutuksen ainakin heti. Toivottavasti siellä uniongelmat helpottaa!

      Poista
  4. Hei!

    Itsellänikin on ärtyneen suolen oireyhtymä. Se on pirullinen "tauti", joka kulkee aaltoillen paremmissa jaksoissa ja huonommissa. Toivon koko sydämestäni, että sinun tilanteesin on eri kuin omani. Joka kerran kun siivoan ruokavalioni fodmapeista, tulee luonnollisestikkin parempi olo ja ajattelen, että eihän minulla mitään rajoitteita ole. Vedän ruisleipää, omenaa, rahkoja tms. ihan onnessani - kunnes putoan taas. Ole varovainen, mutta olen iloinen jos pystyt kipuilematta syömään herkkujasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!
      Luulen, että en koskaan voi syödä ruisleipää, omenaa, maitotuotteita, sipulia, papuja yms. suuria määriä, koska vatsa reagoi niihin kuitenkin. Aion siis pitää määrät kohtuullisina, eikä se ole mulle ongelma! Tiedostan, että jos syön monta omenaa, ei vatsa sitä kestä. Oon kuitenkin iloinen siitä, että voin syödä edes pieniä määriä. Se on ihanaa :-) syön siis gluteenittomasti ja lähes maidottomasti edelleen, muistakin syistä. Voin muutenkin paremmin ilman niitä. Vatsa kyllä alkaa muistuttamaan, jos vedän paljon juustokakkuja ja leivoksia päivän aikana, kuten Pietarin reissulla tuli todettua.. :) ja vielä sekin, että toki stressitasotkin vaihtelee älyttömästi! Ja sitä kautta vatsan hyvinvointi.

      Poista
  5. Voin samaistua tähän! Mulla myös stressi vaikuttaa tosi paljon ihan kaikkeen; ruoansulatukseen, aineenvaihduntaan, kipuihin ja tuntemuksiin vatsassa, turvotukseen, sairasteluun yms. Yritänkin parhaani mukaan muistaa rentoutua usein ja olla stressaamatta asioita, vaikka kuten sanoit niin helppoa se ei todellakaan oo. On kuitenkin tosi tärkeetä kuunnella omaa kroppaa, sen taidon kautta pystyy elämään tervettä ja hyvää elämää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiksuja sanoja, näin se just menee! Stressi yhdistyy IHAN kaikkeen, ja tuntuu että koska siitä puhutaan nykyään niin paljon niin etääntyy myös tavallaan sen todelliset vaikutukset ja vakavuus. Oman kropan kuuntelua voi myös harjoitella ja siinä ihan oikeasti pystyy kehittymään, siitä on omakohtaista kokemusta :-)

      Poista